Perjantaina saimme heti huomata mitä on se kuuluisa sotilaallinen odottelu: odotimme n. 40 min ohjaajiamme jääkylmässä vesisateessa Santahaminan portilla. Sieltä suuntasimme varusteiden vaihtoon ja tungimme kaikki siviilivaatteemme pyykkisäkkiin ja pyykkisäkki ulos konttiin säilöön. Matka jatkui maastopuvuissa ja sadetakeissa järjettömän painava reppu selässä! Loppu päivä koostui lähinnä sisäkäyttäytymisen opettelusta, riviin järjestäytymisestä ja mistäs muustakaan kuin punnertamisesta.. Tässä vaiheessa teki kyllä mieli luovuttaa.
Lauantaina herätys 5:45 ja aamulenkille! Päivällä pääsimme kokemaan kaikenlaista mahtavaa: oli pasiajelua, pienoiskiväärillä ampumista, teltan pystyttämistä, kadettien taistelunäytöksen katsomista ja mikä parasta, tetsaamista! Oli aivan mahtavaa ryömiä metsässä ja hyppiä suojaan, kun käsky kävi! :D Se on jo jotain, että minä, joka en ikinä oleile metsässä, pidin siitä! Illalla teltoille ja nukkumaan. Yö meni kivasti tunnin kipinävahtivuoron kanssa (:
Sunnuntaina ne komeat kadetit olivat järjestäneet meille rastiradan ja aamupäivä menikin sitä kierrellessä (: Sen jälkeen päästiinkin kaivamaan ne ihanat litimärät vaatteet pois kontista ja vaihtamaan asu taas siviiliin. Siitä alkoi väsynyt ja rampautunut matka kohti kotia..!
Kokemus oli ihan mahtava, tämmöistä ei koe ihan joka päivä! Koko kurssista maksettiin 5e ja vastineeksi saatiin jotain sellaista, mitä ei voi sanoin kuvailla! Jos teissä, ketkä luette tätä, on lukiolaisia, joilla on mahdollisuus osallistua turvakurssille, niin hakekaa ehdottomasti mukaan! Vaikka lihakset on niin kipeät, että ihan itkettää, en vaihtaisi viikonloppuani mihinkään (:
Kuvamateriaalia on todella vähän, koska aikaa ei juurikaan ollut, mutta tässä pari:
EI! tasku auki.. |
Kiittäen ja kumartaen, Miisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista (: